Suomen Kryoniikkaseuran peruskirja
- Ihmismieli ja persoonallisuus kokemuksineen on ainutlaatuinen ja korvaamaton. Ihmisen katoaminen on valtava menetys sekä ihmisen itsensä, hänen läheistensä että seuraavien sukupolvien kannalta.
- Koko olemassaolonsa ajan ihminen on lajina ja yksilöinä pyrkinyt elämään ja selviytymään mahdollisimman pitkään. Tämä pyrkimys on ihmisen kannalta järkevä ja hyödyllinen.
- On pidettävä realistisena mahdollisuutena, että yksilön minuus voidaan säilyttää edistyneiden säilytysteknologioiden avulla käytännöllisesti katsoen vahingoittumattomana kauas tulevaisuuteen.
- On myös pidettävä realistisena mahdollisuutena, että huolellisesti säilytetyt ihmiset voidaan elvyttää tulevaisuuden kehittyneillä elvytysteknologioilla, korjaten sekä säilytykseen johtaneista osatekijöistä syntyneet että säilytyksestä itsestään aiheutuneet vauriot.
- Ihmisellä tulisi olla hänen yhteiskunnallisesta asemastaan, varallisuudestaan, mielipiteistään tai muista ominaisuuksistaan riippumaton mahdollisuus säilyttää itsensä parhaan käytettävissä olevan teknologian avulla mahdollisimman tehokkaasti.
- Suomen Kryoniikkaseura tukee ihmismielen säilytyksen ja elvyttämisen tutkimusta sekä käytäntöä edellä mainittujen kohtien mukaisesti.
- Suomen Kryoniikkaseura on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Suomen Kryoniikkaseuran säännöt
Nimi, kotipaikka ja tarkoitus
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Kryoniikkaseura ry. Nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä KRYOFIN. Englanninkielisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista nimeä Finnish Cryonics Society ja vastaavaa lyhennettä KRYOFIN. Yhdistyksen kotipaikka on Espoon kaupunki ja yhdistyksen toimialue on koko Suomi.
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kryoniikan tunnettuutta, tekniikkaa ja saatavuutta Suomessa, erityisesti ihmiseen sovellettuna.
Kryoniikka tarkoittaa organismien, esimerkiksi eläinten tai ihmisten (tai pelkästään heidän aivojensa) säilyttämistä alhaisissa lämpötiloissa, jolloin aineenvaihdunta ja rappeutuminen pysähtyy lähes täysin.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi
* harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
* osallistua julkiseen keskusteluun;
* tarjota jäsenilleen keskinäisiä keskustelufoorumeja ja muita yhteydenpitomahdollisuuksia;
* järjestää kokouksia ja esitelmätilaisuuksia sekä organisoida opintopiirejä;
* pitää kansainvälisesti yhteyttä muihin samoihin tavoitteisiin pyrkiviin tahoihin;
* tarjota jäsenilleen kryoniikkapalveluita.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja perintöjä sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi myös pienimuotoisesti harjoittaa tarkoituksiensa toteuttamiseen liittyvän promotionaalisen materiaalin – esimerkiksi paitojen ja rintamerkkien – kauppaa.
Yhdistys voi kuulua jäsenenä kotimaisiin ja ulkomaisiin yhdistyksiin, joiden tarkoitus vastaa yhdistyksen tarkoitusta tai on sitä lähellä. Yhdistys voi lisäksi perustaa säätiöitä ja kuulua niihin jäsenenä tarkoituksensa mukaisesti.
Jäsenet
4 §
Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, kannattavat jäsenet ja kunniajäsenet.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yksityinen henkilö, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoitusta ja jonka hallitus hyväksyy.
Kannattavaksi jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa, ja jonka hallitus hyväksyy.
Jäsenyys tulee voimaan kun hyväksyntäpäätös on tehty, ja kun jäsen on maksanut jäsenyyttä vastaavan voimassa olevan liittymismaksun.
Yhdistyksen varsinaisen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen varsinaisjäsenyyttä vastaava jäsenmaksu, jonka suuruudesta, samoin kuin varsinaista jäsenyyttä vastaavan liittymismaksun suuruudesta, päättää syyskokous vuosittain.
Yhdistyksen kannattavan jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen kannatusjäsenyyttä vastaava jäsenmaksu, jonka suuruudesta, samoin kuin kannatusjäsenyyttä vastaavan liittymismaksun suuruudesta, päättää syyskokous vuosittain.
5 §
Kunniajäseneksi yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen pyrkimyksiä ansiokkaasti edistäneen henkilön, jos ainakin 3/4 asiaa käsittelevässä yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä kannattaa hallituksen tekemää kunniajäsenehdotusta.
Kunniajäsenet ovat jäsen- ja liittymismaksuista vapaat.
6 §
Yhdistyksen kaikilla jäsenillä on yhtäläinen äänioikeus yhdistyksen kokouksissa, mutta vain varsinaiset jäsenet ovat vaalikelpoisia. Kunniajäsenellä on kuitenkin oikeus muuttaa jäsenyytensä varsinaiseksi jäsenyydeksi ilmoittamalla hallitukselle halukkuudestaan tällaiseen, ja saavuttaa vaalikelpoisuus tämän muutoksen myötä. Tällainen jäsenryhmän muutos on oltava merkittynä jäsenrekisteriin vähintään kaksi viikkoa ennen sitä ajankohtaa, jolloin jäsenryhmäänsä muuttanut jäsen asettuu ehdolle jossakin yhdistyksen vaalissa. Jäsenryhmäänsä täten vaihtavan jäsenen on myös maksettava yhdistyksen voimassa oleva uutta jäsenluokkaansa vastaava liittymismaksu ja jäsenmaksu, ennen kuin jäsenryhmän muutos merkitään jäsenrekisteriin.
7 §
Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen päätöksellä, jos jäsen hallituksen tai jäsenrekisterivastaavan kehotuksesta huolimatta jättää täyttämättä hänelle sääntöjen mukaan kuuluvia velvoitteita, tai jos hallitus katsoo jäsenen menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittaneen yhdistystä tai haitanneen sen tarkoituksien toteutumista.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla eroamisestaan kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi erota myös ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Yhdistyksen kokoukset
8 §
Yhdistyksellä on kaksi vuosittaista kokousta, syyskokous ja kevätkokous.
Syyskokous pidetään heinä-joulukuussa hallituksen vuosittain määräämänä tarkempana ajankohtana. Siinä käsitellään seuraavat asiat:
* kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja tarvittaessa kahden (2) ääntenlaskijan valinta;
* kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
* toimintasuunnitelma ja talousarvio;
* päätetään seuraavan hallituksen jäsenten lukumäärästä;
* hallituksen jäsenten vaali;
* yhden (1) tai kahden (2) tilintarkastajan ja heidän varatilintarkastajiensa vaali;
* yhdistyksen jäsenmaksujen ja liittymismaksujen suuruus;
* muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Kevätkokous pidetään tammi-kesäkuussa hallituksen vuosittain määräämänä tarkempana ajankohtana. Siinä käsitellään seuraavat asiat:
* kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja tarvittaessa kahden (2) ääntenlaskijan valinta;
* kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
* vuosikertomus, tilinpäätös, tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto;
* päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;
* muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
9 §
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
10 §
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus, ja kokouksen aika, paikka ja käsiteltävät asiat on ilmoitettava yhdistyksen kotisivuilla sekä yhdistyksen sähköisellä postituslistalla julkaistavassa kokouskutsussa vähintään kymmenen (10) vuorokautta ennen kokousta.
11 §
Kokous on päätösvaltainen, jos koollekutsuminen on tapahtunut sääntöjen mukaisesti.
12 §
Mikäli näissä säännöissä tai yhdistyslaissa ei ole toisin määrätty, tulee yhdistyksen kokouksen päätökseksi se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
13 §
Yhdistyksen jäsen voi valtakirjalla valtuuttaa jonkun toisen yhdistyksen jäsenen käyttämään äänioikeuttaan puolestaan yhdistyksen kokouksessa, mikäli ei itse pääse paikalle. Kukaan yhdistyksen jäsen ei kuitenkaan voi oman äänioikeutensa lisäksi käyttää tietyssä kokouksessa kuin vain yhtä valtakirjaa.
14 §
Kokouksessa esillä oleva asia on pantava pöydälle, jos kymmenen (10) jäsentä niin vaatii, ellei sitä julisteta kiireelliseksi vähintään 2/3 enemmistöllä. Asian voi toistamiseen panna pöydälle vain 2/3 enemmistöllä.
15 §
Kokouksen pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) valittua pöytäkirjantarkastajaa kuukauden kuluessa kokouksesta.
Hallitus
16 §
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, joka valitaan syyskokouksessa. Hallituksen ja sen jäsenten ja hallituksen valitsemien toimihenkilöiden toimikausi on kalenterivuosi.
Hallituksen tehtäviin kuuluu:
* yhdistyksen päätösten toimeenpano ja toiminnan johtaminen;
* yhdistyksen kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelu ja esittely;
* yhdistyksen taloudenhoidon valvonta;
* yhdistyksen talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinta;
* yhdistyksen edustuksesta päättäminen;
* toimikuntien ja toimihenkilöiden toiminnan valvominen;
* toimikuntien toimintasuunnitelmien ja toimintakertomusten hyväksyminen;
* yhdistyksen vuosikertomuksen ja tilikertomuksen laatiminen.
17 §
Hallitukseen kuuluu kolmesta (3) kahteentoista (12) jäsentä, jotka valitsevat keskuudestaan:
* puheenjohtajan, joka kutsuu koolle hallituksen kokoukset, johtaa niissä puhetta ja valvoo, että yhdistyksen toiminta tapahtuu sääntöjen mukaisesti;
* kaksi varapuheenjohtajaa, jotka huolehtivat puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt.
Keskuudestaan tai luottamustoimiin suostuvien yhdistyksen muiden jäsenten keskuudesta hallitus valitsee ainakin seuraavat toimihenkilöt:
* sihteerin, joka pitää pöytäkirjaa yhdistyksen ja hallituksen kokouksissa;
* rahastonhoitajan, joka hoitaa yhdistyksen taloutta ja laatii tilinpäätöksen;
* jäsenrekisterivastaavan, joka pitää huolta yhdistyksen jäsenrekisteristä;
* webmasterin eli yhdistyksen kotisivuista vastaavan henkilön.
Tarpeen vaatiessa voi yhdistyksen kokous tai hallitus valita myös muita toimihenkilöitä ja hallituksen alaisuudessa toimivia toimikuntia.
18 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan tai molempien edellä mainittujen estyneenä ollessa 2. varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä kokoontumista vaatii.
19 §
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, jos vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä ja näiden joukossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai 2. varapuheenjohtaja. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Jos äänestyksissä äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallinto ja talous
20 §
Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille vähintään kaksikymmentäneljä (24) vuorokautta ennen kevätkokousta.
Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kevätkokousta hallitukselle.
21 §
Toimihenkilö voidaan vapauttaa toimestaan kesken toimikauden valinnan tehneen toimielimen päätöksellä, missä tapauksessa valitaan korvaava toimihenkilö toimikauden loppuajaksi.
22 §
Yhdistyksen kokous voi erottaa hallituksen jäsenen hallituksesta. Tällöin samassa kokouksessa voidaan valita korvaava jäsen hallitukseen. Erottamisasiasta on mainittava kokouskutsussa.
Erityisiä määräyksiä
23 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai 2. varapuheenjohtaja kukin yksin. Lisäksi hallitus voi oikeuttaa hallituksen jäsenen tai yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yksinään yhdistyksen nimen.
24 §
Jos näitä sääntöjä halutaan muuttaa tai yhdistys purkaa, on päätös tällaisesta tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa tulee olla maininta sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.